|
Jälleen menossa Unkariin, Keinäsen Sampolta vipatussa "Ransussa" kolme
henkeä sekä kaikenlaista kalua ja tarviketta. Matkan päätarkoitus on
pystyttää kaukaiseen Mogyoróskan kylään sen taatusti ensimmäinen sauna.
Budapestissä päivän odotus ja jo soittaakin Nakarin Kalle Happosen
Kuljetuksesta. Sovitaan tärskyt ja niin lähden Kallen kyydissä matkaan.
Yli 200 km:n matka sujuu hyvin. Viimeisissä serpentiineissä Kalle arvelee,
että vastaantulijat eivät olisi toivottavia. Eikähän sieltä ketään tule.
Saunapuita tulee niin että aidat ryskyvät. Rakenteilla olevan saunan takana Linnavuori.
Apujoukkokin saapuu paikalle, mutta rakentamaan ei heti päästä. On näet tämän
kylän seutu talven aikaan "ylennyt" luonnonsuojelualueesta peräti
kansallispuistoksi. Rakennusluvan saanti kaukaa Egeristä, kansallispuistojen
keskushallinnosta kestäisi normaalisti kuukauden. Siispä paikallinen mestari
(mielijuomansa mukaan Unicumus-mieheksi sanottu) ja unkarilainen ystäväni
matkaan Egeriin. Pätö rakennukselle lupa heti heltiääkin. Odotellessa syntyy
kylän paras huussi, ovi visusti Linnavuorta ja auringonnousua kohti. Käki kukkuu
yhtenään, nopeammin ja pehmeämmin kuin kotona, laulurastas panee parastaan,
pääskyset pesivät.
Kirkko ja kapakka lähellä toisiaan
Syksyllä omenapuitten alle jäi maan peittävä kerros omenoita, villisiat ovat
näköjään herkutelleet. Ovatkin melkoinen riesa kylän peruna-ja maissitilkuilla.
Kylä elelee elämäänsä, vakinaisia asukkaita enää alle 80, lehmiä lähdössä
yhteislaitumelle paimenen ja koiran ohjauksessa taas kymmenen vähemmän eli
kolmisenkymmentä. Kitumistahan se oli entisen vanhanpiian elo kolmella kissalla;
samoin on tämän piskuisen kylän tultava toimeen kolmella kapakalla. 12-vuotias
tyttö, kaunis kuin herranenkeli autteli äsken kylän pappia (kylä on
kreikkalaiskatolinen) pääsiäispalveluksessa, nyt hän ojentelee meille tutuille
kylän sedille tiskin yli tuoppeja. Kirkko ja kapakka ovat täällä lähekkäin.
Kirkkoa siivotaan talkoilla. Kaikki kauniit tekstiilit ovat ulkona.
Ensimmäisestä maailmansodasta on muistona yhdeksän hautaa, toisen taulussa on
kymmenen nimeä, yksi heistä juutalainen, jonka natsit surmasivat. Yhden surmasi
Neuvostoliiton GPU. Kaikki he ovat kuitenkin sodan uhreja. Kirkon eräs ikoni
on varsin kaunis ja arvokas, oli paavinkin nähtävänä Budapestissä.
Lada-kauppaa ja lumisadetta
Vuotuinen kyläkokouskin pidetään. Uusi nuori pormestari, kauppiaan mies, pitää
neitsytpuheensa. Minäkin saisin äänestää, mutta en katso tietäväni asioista
tarpeeksi.
Haluan ostaa uuden farmari-Ladan. Sellaista ei löydy koko Unkarista, venäläiset
pihistelevät. Tyrkkään unkarilaiselle ystävälleni rahat kouraan ja pyydän häntä
asialle. Hetipä löytyykin vuoden vanha. Sen rekisteröinti nimiini on varsinainen
homma. Yhteensä viitisen tuntia vietän ystävyyskaupunkimme poliisilaitoksella!
Pari viikkoa ajelen vanhoilla laatoilla, sitten lähettävät Budapestistä uudet,
jotka kertovat minut ulkomaalaiseksi. Sinnepä jää Lada lähtiessäni odottelemaan
vastaisia ajoja.
Luntakin runttaa pääsiäisen kunniaksi kymmenisen senttiä, mutta sauna valmistuu.
Kovin on puutteellinen Nilsiän poikien saunapaketti, joten lisätyötä ja
mielikuvitusta tarvitaan.
Uusi sauna ja huussin etunurkka Unkarin keväässä
Unkarilaiset ystävät saunassa
Omaa viiniä iltanuotiolla
Sohvi-vaimo saapuu Suomesta viikoksi Matilaisen sisarusten kanssa. Haen heidät
Budapestistä suoraan saunaan. Hajdúböszörményissä sitten vietämme sikäläisten
ystävien kanssa Elsan synttäreitä iloisissa merkeissä.
Ystävyyskaupungissamme opiskellaan tosissaan suomenkieltä, kerran viikossa.
Jo 25 kertaa on takana. Tietysti käymme "avustamassa" heidän tunnillaan. Opetus
on erittäin korkeatasoista, onhan opettajan monien tuntema Eva Kiss.
Tytöt koneeseen 30.4. ja matka Balatonille. Kesä on siellä pidemmällä,
hedelmäpuut jo kukkineet, sireeni kukassa, ohra tekee terää, viiniköynnös
tietenkin vasta pienillä nupuilla. Näin vappuna ihmiset möyrivät viinitarhoissaan.
Viime vuoden viini on parhaimmillaan tynnöreissä. Illan hämyssä on pihassa
yhtäkkiä 11 kyläläistä mukanaan höyryävä pata lammaspörköltiä. Sitäpä siinä
kellarin terassilla pistelemme. Viinihän onkin lähellä! Seuraavana päivänä
löytyy viinikarahvin vierestä herkullisia unikkoleivoksia. Tämmöistä tämä
täällä! Käki täälläkin kukkuu, aurinko laskee klo 21 Suomen aikaa punaisena
pallona Balatonin takaisten vuorten taa.
Naapurin iltanuotiolla maistellaan tietenkin viiniä. Eräs papoista oli Helsingin
Olympialaisissa ampumassa, 7. sija. Muistelemme yhdessä nyrkkeilijä László Pappia
ja jalkapallolegenda Ferenc Puskasia, jonka minäkin näin silloin loppuottelussa.
Amerikkalaista jalkapalloa
Vien Lepsényin reformoidun srk:n papille huonoja uutisia: ei löytynyt
ilmoittelustani huolimatta Suomesta ystävyysseurakuntaa. Johtuneeko huonoista
ajoista vaiko teologisista vivahde-eroista? Käyn tapaamassa tämän paikkakunnan
pormestaria, eläkkeellä olevaa naispuolista unkarinkielen opettajaa, joka
osoittautuu todelliseksi suomenystäväksi, vähän kielemme sanojakin löytyy.
Tänne saisi kuulemma saunan rakentaa ihan paikallisella luvalla!
Kauas piti tulla nähdäkseen amerikkalaista jalkapalloa! Todellakin Lepsényin
muhkuraisella voikukkavaltaisella kentällä käydään ranskalaisen Cognacin (siis
Konjakin!) ja Székesfehérvárin joukkueitten välinen ottelu. Sanon puolustuksekseni,
etten jaksa katsoa sitä loppuun. Illalla hieraisen silmiäni: unkarilaisten pienempi
ja ranskalaisten kaksikerroksinen bussi huojuvat tiepahaistamme pitkin. Aivan
lähellä aletaan eräässä pihassa viettää karonkkaa. Siinä soitto ja laulu raikaa!
Kahdella pojalla ottelu oli ensimmäinen, niinpä heidän pitää nousta kellarin
katolle, riisuuntua alasti ja sitten heidät kastellaan viinillä. Tytöt taputtavat
innokkaimmin.
Korjailen mökin seiniä, mutta mieli palaa jo saunomaan ja maalaamaan saunan
seiniä Mogyoróskaan. Ferenc ("tilanhoitaja") lupaa maalata tämän mökin. Niin,
vielä unkarilaisten saunomisesta. Suomessa käynyt ystäväni tulee sinne mielellään,
hänen perheensä jo vähän arkaillen, ystävämme lankoon ja tämän perheeseen joudumme
käyttämään jo väkivaltaa. Poikkeuksetta kaikki saunaan kerran tulleet ovat
kuitenkin siihen mieltyneet ja halunneet uusia kokemuksensa.
Sivun yläreunaan
|